Hyvä EU! Yli kymmenen vuoden jahkailun jälkeen Saksa taipui ja ruokatarjoilun arvolisäveroa voidaan laskea kaikissa EU-maissa. Meillä alv:n lasku olisi siis 8 %, jonka suoraan hintoihin siirtämisestä työnantajapuolen hallinto on jo päätöksensä tehnyt. Asiat eivät tietysti kaikkialla mene kuten joku päättää, mutta isossa osassa ravintoloista voisi kuvitella asiakkaan loppulaskun pienentyvän. Työllistävää vaikutusta arvioidaan olevan jopa tuhat määrin. Toivottavasti mahdollisuus voidaan hyödyntää jo ensi syksynä, eikä muutaman vuoden päästä.
Eläkeikä asiaa tv-uutisten mukaan väännetään jo yötä myöten. Tämähän alkaa kuulostaa "vanhoilta hyviltä ajoilta". Ensin haluttiin luopua kolmikannasta ja nyt neuvotellaan pääministerin virka-asunnolla kestävyyttä koitellen. Vaikea on nähdä, että hallituksen linja pitäisi. Akava, STTK ja SAK ovat kaikki ilmoittaneet, että ainoa keino mitä ei voida käyttää työurien pidentämiseen on eläkeiän nosto. Jää siis kaksi vaihtoehtoa: 1) Hallitus nyt kuitenkin nielee ylpeytensä ja peruu päätöksen tai 2) Hallitus ei niele ylpeyttään, ajaa asian läpi ja päätös jää lain kuolleeksi kirjaimeksi. Minä nimittäin en ainakaan keksi miten eläkeiän korottaminen nostaa keskimääräistä eläkkeelle jäämisikää, jos työntekijöistä 64 % vastustaa ajatusta ja työnantajapuoli on hiljaa, eli vastustaa, mutta ei halua asettua samaan rintamaan palkansaajajärjestöjen kanssa julkisesti. Vai säädetäänkö myös laki, jolla kielletään työkyvyttömyyseläkkeet ja puretaan eläkeputket ja kielletään irtisanomasta esim. 60-65 vuotiaita?
Kevyempää tänään tapahtunutta oli minun ja Eevin iltaretki vasta avattuun Itäkeskuksen Prismaan. Aivan tolkuttoman kokoinen kompleksi. Kaikki oli tietysti uuden karheaa ja jännää, kun ei tiedä mitä löytyy mistäkin, mutta mitenkään jättimäinen koko ei heijastunut tuotevalikoimaan. Ihan samat juustot samalla hinnalla kuin lähi-Alepassa. Eevi osoitti loistavaa oivalluskykyä hedelmäsastolla. Paloitellut vesimeloonit olivat loppu ja totesin vain, ettemme osta kokonaista. Eevi katsoi silmät lautasen kokoisina ja sanoi "kysyttäisiinkö myyjältä" (siis juuri tuossa muodossa). Myyjä onneksi löytyi kurkkujen luota ja ystävällisesti lähti paloittelemaan takahuoneeseen meloonia. Homma kesti. Eevi valui ostoskärryjen istuinosassa, nojasi kädellä poskeen ja sitten luovuttaneesti huokaisten: "Voi hitsi. Ei se tule takaisin. Jos otetaan vaan karkkia".
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti