5.9.08

Vantaan taloudesta

Hesarin kunnallisvaalien blogilistalla - jonne löysin Jaanan ansiosta - suorastaan haastettiin ottamaan kantaa Vantaan talouden parantamiseen. Kovin tarkkoja lukujahan minulla, kuten ei suurimmalla osalla muillakaan ehdokkailla, ole käytettävissä, mutta joitain huomioita voi silti tehdä. Ensiksi pitää toki todeta, että kaupungin talous ei ole lähelläkään sitä ahdinkoa, mistä lähdettiin edellisiin vaaleihin. Monet hankalat ja mieliä kuohuttaneet päätökset viime vuosina ovat luoneet mahdollisuuksia parantaa mm. koulujen toimintaa.

Isot liikenneinvestoinnit kuitenkin rasittavat lähivuosina. Eilen istuimme Vantaan sos.dem. kunnallisjärjestön edustajistossa hyväksymässä vaaliohjelmaa ja tietysti taloudesta ja elinkeinoelämän kehittämisestä puhuttiin paljon. Uskon kaupunginhallituksen puheenjohtajaa, kun hän sanoi, että Vantaalla on myytävissä olevaa maaomaisuutta laskennallisesti 600 miljoonaa euron edestä! Jos siis nyt puhutaan talouskriisistä, jonka johdosta esim. sosiaali- ja terveystoimen pitäisi jollain aikavälillä säästää muutama miljoona, niin en ihan purematta niele väitettä. Vantaa joka tapauksessa sitoutunut valtion asuntopoliittisiin toimiin, joiden mukaan vuosittain pitäisi tuottaa n.400 kohtuuhintaista vuokra-asuntoa ja muutoinkin halutaan tiivistää kaupunkirakennetta ja ohjata asutusta tulevan Marja-radan varteen. Maata siis tullaan myymään. Maan myynti ei myöskään ole verrattavissa muun kaupungin omaisuuden myyntiin, vaan näen sen oikein hyvänä keinona parantaa taloustilannetta.

Menojen kurissa pitäminen on tietysti aina tärkeää. Vaikea on vaan samaan aikaan turvata palveluiden taso, kun inflaatio jo itsekseen nostaa kuluja. Budjetin taso pysyy samana, mutta toiminta kärsii. Enkä oikein vippaskonstejakaan keksi, joten hyvä työllisyyden hoito, nuorten koulutustakuun toteuttaminen ja suhteellisen suuren maahanmuuttajataustaisen väestön kielikoulutus ovat ne keinot, joilla verotulot pidetään kasvussa (tai edes tasaisina). Ja toisaalta pitää uskaltaa sijoittaa ennaltaehkäiseviin toimiin, jotka säästävät usein piiitkän pennin. Esimerkiksi yhden liikunnanohjaajan vuosipalkka on vähemmän kuin yksi tekonivelleikkaus.

Kehä III:n parantaminen on aloitettava myös heti ja varmistettava, että työ etenee suunnitellusti. Sillä on suuri merkitys erityisesti logistiikka-alan yritysten houkuttelemisessa Vantaan puolelle. Vaikkakin hinta on nyt hieman liian kova. Kehän valtakunnallisesti erittäin merkittävä hanke, joten ihmetyttää logiikka, jonka mukaan vantaalaiset maksavat projektista suurimman osan.

Lentokentän vetovoiman hyödyntämistä pitää jatkaa, eikä pidä unohtaa koko ajan kasvavaa palvelusektoria. Kaupunkisuunnittelu on aina yksi tärkeimmistä toimialoista. Avainkysymyksiä on kuinka yrittäjät, asukkaat, asuinalueet, liikenne (julkinen ja yksityinen), julkiset toimijat, kolmannen sektorin toimijat ja vieläpä turistit saadaan ideaalilla tavalla tuotua yhteen.

Ja sitten on vielä kaupungin organisaation "putsaaminen". Eläkkeelle siirtyy Vantaan kaupunginkin työntekijöistä lähivuosina iso joukko ja nyt on hyvä hetki käydä läpi työtehtävät, toimialojen tavoitteet ja todelliset henkilöstöresurssitarpeet. Ei ole pelkkää legendaa, että kunnan hommissa on helppo levätä. Väkeä ei tietenkään ole enää niin paljon kuin takavuosina, mutta oikeaa mitoitusta ja tuottavuuden kasvua voi silti hakea ja kohdentaa ihmisiä sinne, missä suurin tarve on.

Tässäpä näitä ajatuksia talouden hoidosta ilman budjettikirjaa. Lopuksi vielä se, että veroäyrin alennuksiin ei varaa ole, vaikka joku sitä yrittikin puolustella talouden vilkastumisella. Jos ylimääräistä tuntuu olevan, niin hyviä sijoituskohteita löytyy palveluiden puolelta pilvin pimein!

4 kommenttia:

Petri Mustakallio kirjoitti...

Vanta on kieltämättä aika hankalassa paikassa ottaen huomioon että se ei voi tehdä taloudellisia päätöksiään huomioimatta lähikuntiaan. Jos miettisi tilannetta keski- ja hyvätuloisen perheen kannalta, joita Vantaa kait tarvitsee saadakseen rahaa kassaan, niin kovin paljon valttikortteja sillä ei ole. Vertailussa naapurikuntiinsa sillä on esim. reilusti enemmän velkaa, korkeampi veroprosentti, korkeammat joukkoliikenteen hinnat ja pienemmät kotihoidontuen kuntalisät. Saavatko kuntalaiset sitten muutoin parempia palveluja kuin espoolaiset ja helsinkiläiset kun kaupunki heille muutoin vähemmän rahaa jättää? En tiedä kun minulla ei ole mitään kokemusta Vantaan palveluista enkä pysty vertailua tekemään. Mahdollista se toki on.

Osmo Soininvaaran esittämässä visiossa yhdistynestä Helsinki-Vantaa -kaupungista kuuluisi Vantaan osalle kaavoittaa runsaasti pientaloalueita, jotta perheelliset eivät kaikkoaisi kehyskuntiin. Se toisi kaupungilla tuloja mutta toki menojakin. Muistaakseni jossakin on laskeskeltu että lapsiperhe merkitsee - tulotasosta riippumatta - kunnalle pitkiksi ajoiksi enemmän kuluja kuin tuloja. Mitenköhän pystyisi kilpailemaan hyvätuloisista ja hyväkuntoisista eläkeläisistä?

Hanna Kuntsi kirjoitti...

Vantaan valttikorttihan on edullisempi asuminen! Juuri oli Vantaan Sanomissa juttua, kuinka Vantaalla on edelleen selkeästi halvempi asua kuin naapurikunnissa. Sitten tullaankin muuhun vetovoimaisuuteen...

Elkkujen houkutteleminen on loistoajatus. Laadukas ja kohtuuhintainen palveluasuminen voisi olla yksi keino (tästähän tulee kohta mun lempiaihe).

Petri Mustakallio kirjoitti...

...edullisempi asuminenhan seuraa siitä että asunnot ovat vähemmän haluttuja eli niiden ostaminen ei houkuttele. Tästä aiheestahan Matti Vanhanen jo kaupunkirakennekannoissaan väläytteli kun hänen mukaansa raideliikennettä suositaan aivan suotta kun metroasemien läheisyydessä asunnot ovatkin kalliita eivätkä edullisia! No kai ne ovat kalliita jos ihmiset niitä sankoin joukoin haluavat ostaa!

Hanna Kuntsi kirjoitti...

Vantaalla on monta aluetta, joiden asunnot/tontit eivät houkuttele pelkkien mielikuvien takia. Mutta tämähän on sillä tavalla kaksipiippuista, että jos mielikuva saadaan vastaamaan paremmin todellisuutta, niin asuntoja halutaan ja hinnat nousevat, emmekä sitten enää vastaa pieni- ja keskituloisten tarpeisiin, kuten pitäisi.