27.3.09

Kenen on valta Europarlamentissa?


Kesäkuun 7. päivä emme valitse suurlähettiläitä luomaan Suomi-kuvaa, vaan poliittiset edustajamme ajamaan omia etujamme ja rakentamaan yhtenäistä EU-lainsäädäntöä oman arvomaailmansa pohjalta. Väittäisin jopa, että europarlamentissa yksittäinen edustaja saa ammattitaidollaan enemmän valtaa, vastuuta ja tuloksia kuin Suomen eduskunnassa
Otetaan esimerkki: Komissio on valmistelemassa tällä hetkellä mietintöä lain pohjaksi isyysvapaista. (Suomi-EU-suomi sanakirjan mukaan laki kääntyy direktiiviksi tai asetukseksi, mutta eduskunnasta tutusta lainsäädäntötyöstä on siis kyse myös Brysselissä). Kun mietintö on valmis, nimetään sille esittelijä. Esittelijä on joku europarlamentaarikoista, niistä jotka me ja muut EU-kansalaiset olemme paikoillensa äänestäneet. Europarlamentin poliittisesti jakautuneilla ryhmillä on kokonsa mukaisesti pisteitä, joilla voi mietinnön ostaa ensin omalle ryhmälle ja sen jälkeen ryhmän sisältä nimetään esittelijä. Lakialoitteet kulkevat juuri tästä syystä aina jonkun mepin nimellä hyväksymiseensä asti. Kuka sitten ryhmässä pääsee esittelijäksi? Se, joka on aktiivinen, asiantunteva ja pätevä.

Esittelijän rooli on merkittävä. Hän saa ensimmäisenä valmistella lausunnon komission mietintöön ja vasta sen jälkeen asia siirtyy valiokuntatyöhön. Aloitteen tekijällä, pohjaesityksen luojalla on luonnollisesti valtaa, kuten jokainen tietää. Lopputuloksen kannalta on suuri ero, onko esittelijänä esimerkkimme isyysvapaa-asiassa oikeistoa edustava mies Puolasta vai vasemmistoa edustava nainen Ruotsista. Esittelijän valtaa lisää entisestään se, että vielä parlamentin täysistuntokäsittelyssä esittelijänä toimiva europarlamentaarikko saa lausua mielipiteensä kaikkiin muutosesityksiin. Ja toki kyseinen meppi myös turvaa oman selustansa varmistamalla, että oma ryhmä on ainakin pääosin hänen esitystensä takana. Päätös ei siis synny jonkin maan linjausten mukaisesti, vaan jo valmisteluvaiheesta asti päätökset tehdään eri aatesuuntia edustavien ryhmien kautta. Uuden Europarlamentaarikon tärkein työ on itse asiassa tuoda oma asiaosaamisensa julki omassa ryhmässään ja aktiivisesti ajaa itseään esittelijäksi. Tehtävä ei ole helppo. Suomalainen äänestäjä ei tietenkään pysty vaikuttamaan porvari- tai sosialistiryhmän sisäisiin valintoihin, mutta me päätämme millaista ”materiaalia” valittavaksi lähetämme. Minkä alan osaajien kädenjäljen haluamme nähdä?

Oletetaan, että isyysvapaamietinnön esittelijä valitaan vasta vaalien jälkeen. Tarjoammeko me suomalaisen edustajan joka ajaa uudistuksia palkansaajan vai työnantajan näkökulmasta vai edustajan, joka juoksee kovaa tai laulaa hyvin? Poliittisen ryhmän koko, ei maan koko, ja edustajan aktiivisuus omassa ryhmässään ovat ratkaisevia tekijöitä.

Euroopan unionin päätöksenteon linjan määrittävät poliittiset aatesuunnat vaaleissa saadun mandaatin mukaisesti. Pääpiirteisessään neuvosto viime kädessä aina vahvistaa tai palauttaa käsittelyyn parlamentin lakiesitykset. Joskus pingis parlamentin ja neuvoston välillä voi kestää vuosia. Kansallisissa vaaleissa oikeisto on läpi Euroopan vahvistanut asemiaan ja täten muodostaa enemmistön neuvostossa. Tällä hetkellä Suomen kantoja neuvostossa esittävät eduskuntavaaliemme jälkeen hallituksen muodostaneen Kokoomuksen, Keskustan, Vihreiden ja RKP:n ministerit. EU:n päätöskoneisto ei nykyisellään ole mikään duunareiden kehto, vaan koko pakettia johtavat konservatiivit.

Parlamenttiryhmien välillä on eroja. Tästä ajankohtaisena esimerkkinä olkoon äänestys työaikadirektiivistä; työelämän pelisääntöjä heikentävän esityksen puolesta äänestivät niin RKP:n kuin osin Kokoomuksen edustajat, jotka kuuluvat eurokonservatiivien EPP-ryhmään. Parlamentin toiseksi suurimman ryhmän, sosialistien PES:n johdolla esitys kuitenkin kaatui, eikä esimerkiksi viikkotyöaika noussut 65 tuntiin. Europarlamentaarikkomme ovat paljon vartijoina myös niiden EU-kansalaisten suuntaan, joiden oma kansallinen lainsäädäntö on heikompi kuin meillä, eikä meille itsestään selvää sopimusyhteiskuntaa tunneta.

Juttuni PamPlus-lehteen, joka toivottavasti motivoi äänestämään.

Ei kommentteja: