Täydellinen krapula

Päivä on ollut pitkä ja usvainen. Rehellinen, kokonaisvaltainen kohmelo on ollut seuranani uskollisesti heräämisestäni asti. Toisaalta on ollut ihan mukavaa, omalla kieroutuneella tavallaan. Tarina alkoi eilen illalla kuuden aikoihin, kun muutama ystävä osallistui kutsustani shamppanjatalkoisiin. Siis tyhjäksi piti saada muutama pullo kuohuvaa, syödä pientä hyvää ja jutustella. Loppujen lopuksi vain kaksi meistä joi enemmän kuin mitä tieliikennelaki sallii ja lopulta juomakin vaihtui lyhyempiin. Ilta eteni iloisella mielellä, keinahdellen iloisesti aiheesta toiseen. Muutamaan kertaan laskeskelimme onko edellisestä kunnon riekkumisesta 1,3 vai 4 vuotta. Että olisi ilman mitään työsidonnaisuuksia rehellisesti ryyppäämässä ja seuraavanakaan aamuna ei mikään odottaisi, ei edes lapset. Ja tällä hurmoksella matka jatkui Bottalle puolenyön jälkeen kuuntelemaan Hunajamelonien ja Punatähtien keikkaa. Tuttujakin oli paikalla. Letkeästi tanssien ja laulaen tunnit kuluivat. Ulkona aamu oli jo valjennut. Iloisten ihmisten kanssa leppeässä yössä tuli tuttu tunne vuosien takaa; se hetki humalassa, jolloin kaikki on mahdollista, kaikki on kaunista ja on suorastaan pakko osoittaa se jotenkin. Kuten kävelemällä Hietsun kylmässä hiekassa paljain varpain, kun ravintolat on rauhoittuneet, linnut heränneet ja tunnelma on kutakuinkin poikkeuksellinen. Kävelijästä riippuen rituaalin omaisesti siirrytään joko aikuisten maailmaan kaikki aistit avoinna, tai halutaan vielä tuntea aavistus menneisyyden vapaudesta. Ja juuri sitä eilen halusin, todella olla vain hetkessä. Riekkua aamuun asti koulujen päättäjäsviikonloppuna, kuten joskus muinoin, kun tietoisuus ja vastuu oli ohuempi. Siinä mielentilassa sulkemisajat ovat vain merkkejä siirtymisestä, ei kotiutumisesta. En tietenkään lähtenyt yksin hiekkarantaa etsimään, mutta päädyin pelaamaan pullonpyöritystä GT:n kera. Kaaduin sänkyyni puoli kahdeksan aikaan aamulla. Eikä haitannut yhtään! Edessä oli tunteja unta ja koko päivä täydelliselle krapulalle. Ihanan illan aiheuttamalla ihanalle kankkuselle, josta jopa nauttii, koska se on niin harvinaista.