Nyt seuraa pätkä pelkkää avautumista ja kasvavaa ahdistusta. Eilisten uutisten jälkeen toivoisin, että ihmiset ihan oikeasti lopulta heräisivät. Voi toki turhautua vaalirahoituksiin ja tekstiviesteihin, mutta samaan aikaan yhteiskunnastamme tehdään pikku hiljaa enemmän ja enemmän miniamerikkaa. Nyt se sanottiin jo iltauutisissa ääneenkin. Työnantajat yhteistuumin hautasivat tupon ja vaativat työntekijöiltä enemmän joustoa ja palkkamalttia. Kuinka paljon enemmän ja millä tavalla vielä joustetaan? Ihan kuin EK:ssa ei tiedettäisi mitä työpaikoilla jo tehdään. Ikäänkuin työntekijät eivät haluaisi jo tehdä kaikkeansa, jotta oma työ säilyy. Ammattiliittojen rooli kasvaa paikallisen sopimisen ja liittokierrosten myötä. Sanelulta vältytään vain järjestäytymällä. Mutta kun se on vanhanaikaista ja kallista ja hankalaa ja liitot ovat liian poliittisia ja kun ei vaan kiinnosta tehdä mitään itse...
Samoissa uutisissa kerrottiin kaikista nousevista asiakasmaksuista ja bensan hinnastakin oli keskustelua. Aika karulla tiellä ollaan. Asioihin kuitenkin voi vaikuttaa, vaikka epätoivoiselta nyt näyttääkin. En ymmärrä mikseivät ihmiset toimi. Kuinka uhkaavalta tulevaisuuden pitää näyttää, että pieni- ja keskituloiset heräävät taistelemaan oikeuksiensa ja toimeentulonsa puolesta? On maailman yksinkertaisinta sanoa, että kaikki politiikot vain ajavat omia etujansa, eikä mikään muutu. Vastuunpakoilua sanon minä.
Nyt jos koskaan on poliittisten puolueiden erot näkyvissä. Toivottavasti kunnallisvaaleissa ihmiset haluavat uskoa muutokseen ja todella toimivat oikeudenmukaisuuden puolesta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti