Jalkautumista Järvenpäässä
Huh, mikä päivä. Tästä taitaa vaalitaisto alkaa, ainakin siltä tuntui, kun Järvenpäässä jalkauduttiin puolueen Anna palautetta-tilaisuuden merkeissä. Suhasin kodin ja Järvenpään väliä ja välillä syötin Eeviä "rotvallin reunalla". Assu lähti iltapäivällä työkeikalle laivalle viikonlopuksi, mummi onneksi haki Hetan hoidosta ja vei Sipooseen. Ja tottakai iski koko posken halvaannuttava hammassärky ja lappuliisa oli käynyt tervehtimässä autoa. Mutta kokonaisuudessaan kuitenkin jees päivä.
Ihmisiä oli aamupäivällä mukavasti soppaa syömässä ja taas illan suussa, kun nuorten osuus alkoi. Nuorilla oli bändi, omat juontajat ja nuorempien ehdokkaiden esittelyä. Hyvä meininki kaiken kaikkiaan. Hauskaa olla tapahtumassa, missä kaikki on valmiiksi mietittyä ja homma toimii. Erityisesti nuorisopiirin osuus oli leppoisa, vaikka ihan asiaakin puhuttiin haastatteluissa, niin mukaan oli mahdutettu leikkimielistä tietokilpailua "ukkoja" vastaan, kevyempiä kysymyksiä, runon kirjoittamista jne. Pisteet järjestelijöille!
Vaan ihmetellä täytyy kampanjoinnin kehitystä. Eduskuntavaaleihin lähteminen alkaa olla mahdotonta ilman suurta lainanottoa tai ilmiömäisiä kontakteja. Tarvittavan näkyvyyden saavuttaminen vaatii kasoittain euroja tai jonkin aivan älyttömän tempauksen ja tuuria, että se ylittää uutiskynnyksen pitkäksi aikaa (kuka toisaalta haluaa julkisuutta jollain älyvapaalla ajatuksella tai teolla?). Hintalaput siis varsinaisissa vaaleissa vain kasvavat vaali vaalilta ja itse ruokimme kehitystä kiihtyvällä tahdilla. Kannatan jäsendemokratiaa ja pidän jäsenäänestyksiä tärkeinä vaikuttamisen paikkoina, mutta on aivan älytöntä, että jo sisäiseen vaaliimme täytyy käyttää tuhansia euroja. Painettu esite ja koko piirin postittaminen maksaa maltaita. Ei se ole pakollista ei, mutta kiiltävästä esitepaperista on tullut tosissaan tekemisen symboli. Vain istuvilla kansanedustajilla, jos heilläkään, on varaa olla lähettämättä mainoksia jäsenistölle. Äänestymateriaalin mukana menee suppeat esittelyt jokaisesta ja vihkoseen myytiin ehdokasehdokkaille mainostilaa muuta infoa varten. Muodostuu siis tilanne, jossa suurella rahalla tekevät saavat etulyöntiaseman jo ennen kuin kukaan tavallinen ihminen edes tietää vaalien lähestyvän. Ja jos ajattelet, että kateellisen ruikutusta, niin oikein ajattelet. Tottakai olen kateellinen. Oma talkoilla ja kokouspalkkioilla kerätty vaalikassani on sen verran pieni, ettei tee mieli "hukata" yhtään ropoa ennenaikojaan. Piirin esitteen hinnoilla saa jo muutaman mainoksen pienemmissä paikallislehdissä. Puhumattakaan painokuluista, mainoksista muissa sisäisissä aviiseissa, työtunneista...Täytyy kai vain toivoa, että aiemmin tehty työ on tovereiden muistissa ja ajatukseni vakuuttavat ilman koreaa kuortakin.
Loppuun vielä runo, joka piti kirjoittaa annetusta aiheesta Järvenpäässä (voitin muuten huutoäänestyksen muutaman ohikulkeneen nuoren miehen ansiosta, kiitos). Annettu otsikko siis oli:
Opiskeleva kettutyttö turkistarhaajaperheessä
Istanbul, Ankara turkki
Opiskelen, luen ja lasken,
lasken tunteja vapauteeni - lasken vapaaksi tuntien pelkoa
Onnistunko?
Pääsykoe - pääsy koe,
koeta päästä ulos ja sisään
vapaaksi elintasosta
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti