Siipeilyä Sipoolaisittain

Erilaisista puheenvuoroista on voinut päätellä, ettei kaikilla Sipoolaisilla päättäjillä ja aktiivisilla kuntalaisilla taida vieläkään olla ihan selvyyttä, miksi kunnasta ollaan kaappaamassa palasta ja miksi kunnan maine yhteistyökumppanina on hankala. Koivulan asuinalueen "palveluista" kirjoittaneet (SS 31.8.) Partanen ja Pietarinen osuivat tahtomattaan koko Sipoon kehitystä koskevan keskustelun ytimeen. Niinpä haluan sitä vielä alleviivata. Sipoolaiset nauttivat väljistä tonteistaan ja viihtyvät luonnonrauhassa, mutta toisaalta tarvitsevat ja haluavat aivan samoja palveluita kuin tiivimmin asuvat naapurikuntalaisetkin. Niinpä erikoissairaanhoidon hoitaa Porvoo tai Vantaa, reuna-alueilla päivähoidosta vastaa kirjoituksen mukaan suurelta osin naapurikunnat ja töissä käydään kunnan ulkopuolella, jolloin todennäköisesti hyödynnetään myös kunnan ulkopuolisia yksityisiä palveluita jne. Asukkaat haluavat maksaa veronsa väljään Sipooseen ja valitsevat palvelut toisaalta. Pääosin haja-asutuksena kasvavan Sipoon kaikki varat kuluvat pakollisen infran rakentamiseen, kalliisiin ostopalveluihin ja esimerkiksi kirjoituksessa kehuttuihin koulukuljetuksiin. Perusterveydenhoito pystytään juuri ja juuri toteuttamaan, kunnan koko väestöpohja kun ei oikeastaan riitä edes yhden terveysaseman tehokkaaseen ylläpitoon. Yksityisiä investointeja ja palveluyrittäjiä kunta ei hajanaisuutensa takia juurikaan houkuttele, puhumattakaan, että asukkaille pystyttäisiin tarjoamaan toimivaa julkista liikennettä kunnan sisällä. Pääkaupunkiseudun sosiaalisesta asuntotuotannosta Sipoo ei ole koskaan vastuuta ottanut. Pietarinen ja Partanen toteavat, että tietyt puutteet on vain hyväksyttävä, jotta voi nauttia luonnon rauhasta. Totta asukkaan näkökulmasta ja valtava ongelma kunnan talouden ja naapurikuntien vinkkelistä. Helsinki kyllästyi ensimmäisenä "rusinat pullasta"-linjaan. Koska kyllästyvät Vantaa, Porvoo, Kerava...Vaikka Sipoo maksaa kuntalaistensa käyttämistä palveluista, on summa vain murto-osa todellisista kustannuksista. Ja missä on sanottu, että vain Sipoolaiset haluavat asua väljästi? Ei vain ole mahdollista, että kaikki ajattelisivat naapurin hoitavan kalleimmat julkiset ja yksityiset palvelut. Sipoo on päässyt yllättävän pitkälle myymällä kalliita pientalotontteja, karsimalla jopa lakisääteisiä palveluita ja sysäämällä vastuuta muille kunnille. Nyt polku on päättynyt, eikä neuvotteluvaraa juuri ole. Yhteistyössä molemmat saavat jotain vastineeksi. Mitä Sipoolla on tarjota? Ainoa vastaus on: kaavoittamatonta maata. Sipoon on löydettävä kultainen keskitie, siis panostettava tehokkaaseen, ympäristön huomioivaan maankäyttöpolitiikkaan, julkisen liikenteen kehitykseen ja yksityisten investointien houkuttelemiseen. Niin päästään samalle viivalle naapureiden kanssa, kannetaan vastuuta pääkaupunkiseudun tasapainoisesta kehityksestä ja kunta nimeltä Sipoo saattaa löytyä kartalta vielä tulevaisuudessakin.