Olin pitkään hyvin epäluuloinen, mitä uutta ja ihmeellistä Facebook voisi tarjota, mutta lopulta päädyin viime lauantaina kirjautumaan käyttäjäksi. Ja mokomahan imaisi minut täysin sisuksiinsa. Blogin kirjoittamiseen käytetty aika on nyt hujahtanut täysin FB:ssa surffaamiseen. Toisaalta systeemi saattaa selkeyttääkin työnjakoa: Facebookiin voi kirjoittaa lyhyesti tyhjänpäiväisimmät kuulumiset ja uusimmat kuvat ja tänne voi kirjoitella pidempiä juttuja. Tosin tiedän, että blogista moni on tottunut lukemaan satunnaisesti myös perhekuulumisia ja nämä ihmiset eivät ole Facebookin käyttäjiä (esim. sukulaisia). Saas nyt nähdä, miten tämä tästä muotoutuu.
Huomenna olen lähdössä Moskovaan työreissulle neljäksi päiväksi. Minkään matkan järjestelyt eivät ole koskaan olleet niin monen mutkan takana. Julmettu määrä paperia on lähetelty sähköisesti, kirjeitse ja faxeina. Ihmettelin myös kovasti hyvin yksityiskohtaisia ohjeita siitä, mistä ovesta meidän pitää saapua hotelliin. No, eilen ehdin viimein hotellin nettisivuille. Kyseessä on enemmänkin kaupunginosa kuin hotelli, Izmailovo alfa tur pystyy majoittamaan kerralla jopa 10 000 asukasta. Ravintoloita, kauppoja, kioskeja jne. on lukuisia, samaten kokoustiloja. Oli siis ihan aiheellista kertoa pienen maan turisteille mistä tulla, jotta olemme edes oikeassa "korttelissa".
Netin käyttömaksut näyttivät olevan aika suolaisia, joten palaan rakkaille sivuilleni todennäköisesti vasta ensi maanantaina seuraavan kerran.
2 kommenttia:
Hmmh, pitäisiköhän sittenkin vielä miettiä tuonne Facebookiin liittymistä. Ei enempää addiktioita, kiitos. Olen huono torjumaan niitä. Yhden jos saan pois, tulee toinen tilalle. Aikoinaan lopetin tupakoinnin ja siirryin maratoonariksi (tämä addiktio sitten jäi päälle).
Huh, tuollaiseen hotelliin voi jo eksyä. Siellä olisi neuvostoaikaisen työvoimapolitiikan jalokivet, kerrosemännät, vielä tarpeen.
Siellä oli kerrosemäntä.
valistaa hannankanssamatkustaja
Lähetä kommentti