23.6.06

Sipoo palasiksi

Se on menoa nyt. Keskiviikkona 20.6. väistämätön tapahtui. Helsingin kaupunginhallitus teki päätöksen ottaa rakkaasta ex-kotikunnastani, Sipoosta sen minkä haluaa, eli maat lännestä Sipoonjokeen saakka. Shokkihan päätös on, vaikka vuosikausia on tiedetty, että näin käy, ellei Sipoo oikeasti tee jotain. Mutta ei, kuoppaa on kaivettu sulkemalla silmät ja viimeinen naula arkkuun lyötiin hyväksymällä "mammuttimuseon" kaava Östersundomiin. Demarit jäivät yksin valtuustossa eriävän esityksensä kanssa. Kunnalla oli viimeinen mahdollisuus osoittaa panostavansa länsiosiensa kasvuun ja kehitykseen kaavoittamalla päivittäispalveluita ja asuntorakentamista soveltuvin osin. Vaan toisin haluttiin, vietiin matto omien yhteistyöpuheiden alta. Ja toisaalta kuntalaisia on johdettu harhaan tiedotusvälineidenkin toimesta. Ihan tovi sitten Sipoon sanomien toimittaja Pasanen (ex-liikuntaohjaaja) satuili, kuinka Helsinki ei voi maata viedä, kun välissä on Vantaa Västerkullan alueineen. Jokainen pääkaupunkiseudun kehitystä seurannut on voinut kertoa ajat sitten, että Vuosaaren sataman ja Marja-radan valmistumisen lähestyessä Vantaa ja Helsinki sopivat maankäytöstä ja lopputuloksena on Västerkullan alueen luovuttaminen Helsingille, jotta yhtenäinen linja Itä-Helsingistä jatkuu ja toisaalta Vantaa "palkitaan" metron jatkamisella Mellunmäestä. Sipoossa on kuitenkin johtavan puolueen toimesta ummistettu silmät, eikä ole haluttu kuulla selviä viestejä. Mahdollisuuksia Sipoolle on annettu, sitä ei voi kukaan kiistää. Sipoon edustajat ovat vain itsepintaisesti hokeneet pätkiä kunnan visiosta. Yhtä itsepäisesti pidetään yllä illuusiota Itä-Uudenmaan maakuntaliiton tulevaisuudesta, vaikka kaikki aktiivipoliitikot muualla tietävät, että pääkaupunkiseudun liitot yhdistetään ihan lähiaikoina. Sipoolle ei jää kuin luu käteen, jos sitäkään. Nyt viimeinkin kannattaisi avata aito keskusteluyhteys ja pelastaa mitä pelastettavissa on, eli neuvotella Helsingin kanssa niin, että he ottaisivat vain omansa. Siis suurin piirtein Puroniityntiehen asti Östersundomissa. Sipoolle jäisi saaret, Gumbostrand, Västerskog, Hindsby, Immersby ja ennen kaikkea Ingman foods, joka on kunnan suurin yksityinen työllistäjä. Eikä tämä ole nöyristelyä, vaan kuntalaisten parhaaksi toimimista. Faktoja voi olla vaikea uskoa, mutta pää on otettava puskasta vihdoin ja viimein. Pelkään vaan pahoin, että myöhässä ollaan. Muutama vuosikymmen oli aikaa, ei riittänyt RKP:lle.

2 kommenttia:

Arto J. Virtanen kirjoitti...

Ensinnäkin, tervetuloa blogimaailmaan Hanna!

Kirjoituksesi oli erinomainen. Juuri näin olen itsekin etäältä seuranneena tulkinnut. Yhden asian liike RKP jarruttaa (samoista syistä, kuin Kepu muualla) järkevää yhteistyötä ja suuriakin rakenteellisia uudistuksia. On kuitenkin - kuten totesit - jo pitkään ollut selvää, että a) Helsingin laajenemissuunta on itä, b) pääkaupunkiseudulla joudutaan pakkotoimiin, jollei yhteistyöhalukkuus ala kasvaa ja c) kyse lopulta on alueiden (paras-hankkeessa koko maan) elinvoimaisuudesta myös jatkossa. Nyt ei jaeta poliittisia reviirejä, vaan pelastetaan kuntatalous ja sitä kautta peruspalvelut.

Mielenkiintoista on se, että Kepu hyväksyy pakkotoimet pääkaupunkiseudulla, muttei muualla (ainakaan tätä kirjoitettaessa) ja RKP päinvastoin (no, ruotsinkielinen rannikkoseutu muuallakin saattaa olla hankala asia). Siis ainoana hallituspuolueena päämäärätietoista ja johdonmukaista politiikkaa tekee SDP. Ehkä tämä näkyy tulevissa vaaleissa..

Petri Mustakallio kirjoitti...

Kiitos Arto kun kävit sivuillani vinkkaamassa että Hanna on avannut blogin ja tervetuloa Hannalle bloggailemaan.

Eipä Sipoosta itselläni ihmeempiä lisättäviä, kirjoitin aiheesta omille sivuilleni. Mielenkiintoista lukea sipoolaisen ei-valtavirtaa edustavan näkökulma. On myönteistä, että pääkaupunkiseudun yhteistyötä on H:ki - Espoo - Vantaa -akselilla selvästi tiivistetty valtion pakkotoimien uhan alla. Sipoossa luultiin että omaa elämää "saarena" voitaisiin jatkaa loputtomiin, ja saatiin se huomata karvaasti.