Jonkun kerran on iltapäivälehdissäkin ollut juttua vantaalaisen Oleg Jakosen kohtelusta. Asia ei meinaa millään korjaantua, joten Jakosta ja hänen ainoata lähiomaistaan Heistosta tukevan ryhmän kanssa muotoilin asiasta valtuustoaloitteen. Mummot käännytetään ja kehitysvammaisilta evätään tapaamiset, ihan ei yhteiskuntamme ole taas mallillaan. En tiedä onko tästäkään hyötyä, mutta pakko on yrittää.
Vantaan ulkopuolelle sijoitettujen vantaalaisten kehitysvammaisten asumisen ja hoidon laadun valvonta
Perusoikeuksien mukaan jokaisella tulee olla oikeus henkilökohtaiseen vapauteen, omaan äidinkieleen ja kulttuuriin sekä jo EU perusoikeuksien mukaan perheeseen ja sukuun. Tänä päivänä lisäksi korostetaan laajaa perhekäsitystä ja lastenlasten oikeutta isovanhempiin. Vantaan ulkopuolelle on sijoitettuna erilaisiin toimintakeskuksiin ja asumisyksiköihin useampia vantaalaisia kehitys- tai muutoin vammaisia ihmisiä. Valitettavasti heidän perusoikeuksiaan rajoitetaan ja rikotaan päivittäin, osittain aikansa eläneen, vuonna 1977 säädetyn, kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain nojalla.
Yksi esimerkki on Vantaalainen puhumaton ja kehitysvammainen inkeriläinen paluumuuttaja Oleg Jakonen joka Imatralla Raution toimintakeskuksessa on eristetty ainoasta lähiomaisestaan, kasvattajastaan ja isoäidistään Viola Heistosesta. Heistonen ei ole saanut tavata tyttärenpoikaansa 2009 marraskuun jälkeen, eikä ketään Oleg Jakosen ystävistä ja tukijoista pääkaupunkiseudulta ole päästetty häntä tapaamaan.
Vantaan vammaispalveluiden toimesta Jakoselle on tehty 20.11.2009 palvelu- ja tukisuunnitelma, jossa hänen kerrottiin viestineen, että hän haluaa jatkossa tavata mummoaan ja käydä Violan kanssa kävelyllä ja kahvilassa. Yhtään tapaamista ei ole kuitenkaan sallittu.
Raution toimintakeskuksen toiminnalle on varmasti selityksensä, mutta kehitysvammaiselta saatu suostumus pakkokeinoihin tai itsemääräämisoikeuden rajoittamiseen ei oikeuta missään tapauksessa niiden käyttöön. Perusoikeudet ovat luovuttamattomia oikeuksia. Jakosen tapauksessa ei pitäisi edes olla kyse henkilön omasta tahdosta, jota omaiset tulkitsisivat väärin. Puhevammaisten kohdalla tulkkien ja työntekijöiden hyvä yhteistyö nimenomaan omaisten kanssa on välttämätöntä.
Esitys:
Vantaan kehitysvammahuollon tulee huolehtia siitä, että Oleg Jakosen ihmisoikeudet toteutuvat ja lisäksi Vantaan sosiaali- ja terveystoimen on selvitettävä, onko Raution toimintakeskuksen vapauden ja tapaamisoikeuksien rajoituksissa moitittavaa.
Samalla on tarkistettava millä tavoin toteutuu muissa Vantaan ulkopuolella sijaitsevissa toimintakeskuksissa vantaalaisten kehitysvammaisten asumisen ja hoidon laatu, sekä yhteistyö omaisten kanssa.
1 kommentti:
Hei, Hanna Kuntsi!Goglatessaan löysin sinun "Hajatuksissasi" "Vammaisten ihmisoikeudet",kiitos kannanotostasi!On todella ikävä juttu, että uudessa kotimaassamme Suomessa,täällä kauniin ja siistin luonnon ja rauhallisen elämän keskellä löytyy täällaisia yksityisiä, muuten moderni sisä-ja ulkorakenteiltaan asuin-ja toimintayksiköitä vammaisille, jotka joittenkin kehitysvammaisten asukkaitten kohdalla muuttuvatkin suoransanoen vankilaksi tai vielä huonnomaksi, koska vankilaankin on lupa tulla tapaamaan.
Meidän kohdallamme kaikki yhteydet poikki ja ei saa edes lähestyä toimintakeskustaa kun hälyttävät poliisit paikalle.
Virallisesti minulla on kaikki oikeudet tavata lastenlasttani ja jopa itse toiminnanjohtaja ilmoitti valan antaneen käräjäoikeudessa 28.8.2009, että oli purkanut jo tapaamiskiellon 3.3.2009,siitä riippumatta ei anna poikaa tulla tapaamaan minua ja ei minua päästä talon sisään ja ei ketään muutakaan, eli kaikki yhteydet ulkomaailmaan sukulaisiin,tuttaviin, ystäviin on killettu, vedoten siihen, ettei poika halua.Ei anna edes puhelinta hänelle, puhumattomalle, että kuulisi minun ja muitten tuttavien ääntä!?
Lähetä kommentti