24.10.12

Rajat vai henki?

"Vahva itsenäinen Sipoo", "Itsenäisen Sipoon Puolesta", "Sipoo pärjää omillaan". Kuntalaisten suoranainen harhaanjohtaminen vaalitohinassa on ärsyttävää. Rajoista pääteeman rakentamiseen syyllistyvät toki lähes kaikki, mutta silti toivoisin jotakin älyllistä rehellisyyttä, kun muuhun ei oikein olisi varaa. Sipoo ei ole ollut itsenäinen enää moniin kymmeniin vuosiin, mikäli itsenäisyydellä viitataan johonkin muuhunkin kuin kartassa kulkevaan viivaan. Jos oikeasti hoitaisimme vain omat asiamme, ei meillä olisi tällä hetkellä lainkaan terveyskeskuspäivystystä, mitään erikoissairaanhoitoa (ml. synnytyslaitokset), toisen asteen koulutusta tarjoaisimme lukion ja yhden ammattitutkinnon verran, kulttuuri- ja liikuntapalvelut olisivat aika kapeat, julkista liikennettä olisi todella vähän (käytännössä vain koulukuljetukset), vammaispalveluiden osalta ei tarjottaisi mitään, jäte- , vesi- ja energiahuolto olisi ihan eri mallilla ja kalliimpaa kuin nyt ja kirjastomme palvelutaso olisi surkea. Ja suoraan ylikunnalliseen yhteistyöhön perustuvia palveluita löytyisi varmasti vielä lisää ja välillisesti liittyvinä lista kattaisi lähes koko kunnan palvelupaketin.

Pääkaupunkiseudulla tuotetaan, käytetään ja maksetaan palveluita yhdessä. Päätöksenteko ei ole kovin helposti hahmotettavaa ja poliittinen ohjaus on hankalaa ja kaupan päälle prosessit ovat hitaita. Harva väittääkään, että kuntayhtymät tai muut yhteistyöelimet ovat kovin dynaamisia ja juuri siihen olisi nyt huutava tarve. Edullisia koteja, toimivaa julkista liikennettä tai hyvinvointia lisäävää elinkeinopolitiikkaa on lähes mahdotonta tuottaa kymmeninä erillisinä päätöksinä, kun osa porukasta vielä kuvittelee "hoitavansa vaan omia asioitaan". Kaikki rahat ovat loppupeleissä samasta pussista, on veron nimellisesti kerännyt valtio tai kunta.

Sosiaali- ja terveystoimen menot ovat Sipoossakin ehdottomasti suurin kuluerä ja arvioiden mukaan erityissairaanhoidon kulut kasvavat jo nyt kolme-neljä kertaa sitä vauhtia mitä kunnan verotulot. Jätetäänkö ihmiset hoitamatta vai uudistettaisiinko kuntarakennetta? Eivätkä rakenteiden uudistamiset automaattisesti tarkoita rakkaista rajoista luopumista. Uudenmaan Sosiaalidemokraatit, minä mukaanlukien, ovat esittäneet jo pitkään, että meille on luotava selkeä metropolihallinto, jonka päätöksenteosta vastaa vaaleilla valittava valtuusto. HSL, HSY, HUS, koulutuskuntayhtymät, vesi- ja jäteyhtymät jne. on saatava demokraattisemman päätännän pariin ja peruskunnilla on oltava paremmat mahdollisuudet vaikuttaa niin palveluiden suunnitteluun kuin talouden kehitykseen. Ja jokaisella peruskunnalla on painava vastuu omista peruspalveluistaan - ei yksinkertaisesti voi vain hoitaa omia asioitaan ja kuvitella, että helpolla päästään, kun lasku ei näy suoraan oman lautakunnan/valiokunnan menoissa, vaan ylikunnallisissa kuluissa. Kuten sanottua, samaa verorahaa maksamme kohoavina erikoissairaanhoidon maksuosuuksina kuin ennaltaehkäisevinä lähipalveluina.

Paras tapa pitääkin sipoolaiset vahvoina ja itsenäisinä on tehdä mahdollisimman tiivistä ja aktiivista yhteistyötä naapurikuntien edustajien kanssa, jotta pystymme hallitsemaan tulevaa kehitystä ja tarjoamaan siten parempia lähipalveluita ja pitämään asumiskulut kohtuullisina

Ei kommentteja: