22.5.12

Inhimillinen loppu

Vihreiden aloitteesta ryöpsähti jälleen reipashenkinen armokuolemakeskustelu. Poliitikoista näkyvimmin tietysti vastustavat Soini, joka vastustaa kaikissa tilanteissa aborttiakin sekä Räsänen, jolle elämä on paikoitellen pyhä. Demareista en ole nähnyt oikein kenenkään kovin vahvasti ottavan kantaa, eikä ylihuomiselle puoluekokouksellekaan ole tällä kertaa aiheesta aloitetta tehty. Kuvittelisin kuitenkin, että valtaosa kannattaa eutanasiaa tarkoin säänneltynä.

Ja miksi ei kannattaisi? Toki keskustelusta saadaan värikäs, jos lähtökohdaksi otetaan asetelma: "Kuka vaan saa milloin vain vapaat kädet päättää lähimmäisensä kärsimykset". Mutta jos lähdetään kuitenkin liikkeelle lainsäädännöllä hyvin rajatusta oikeudesta lääkäreille, edellytetään lähipiiristä useamman hyväksyntää ja ehkä jopa vanhan elinsiirtotestamentin kaltaista todistusta henkilöltä itseltään, niin päästäisiin ehkä asian äärelle oikeasti.

On täysin laillista jo nyt lopettaa elintoimintoja ylläpitävä hoito. Omaiset päättävät, että hengityskone laitetaan pois päältä, eli käytännössä tehdään kaikkien kannalta inhimillinen päätös. Eikä sitä kukaan tuomitse. Pitkäaikaissairaiden viimeiset hetket voivat olla aivan kamalia, mutta tärkeimmät elimet pelaavat juuri sen verran, että tajuissaan pysyy ja sydän pumppaa, kenellä lopulta on oikeus päättää siitäkään, että kipujen kanssa on pakko elää ihan viimeiseen asti? Kuviteltua useampi tekee käytännössä avustettuna itsemurhan ja saattohoidossa vahvalla kipulääkityksellä voidaan pitää tajuttomana, kunnes hetki koittaa. Eikö tämän kaiken voisi jättää ja antaa oikeuden lääkäreille, potilaan tahdon mukaisesti, päästää ihminen inhimillisesti lepoon?

Jokainen pitää ihan itsestäänselvänä, että vanhan rakas lemmikki viedään "piikille", eli lopetettavaksi. Eutanasia, eli armokuolema hyväksytään eläimille, koska ajatellaan, että on väärin antaa toisen kärsiä ja kieriä tuskissaan. Omalle äidille, lapselle, vaarille tai puolisolle se kyllä suotaisiin? Tai siinä kai jutun juju onkin. Kun tilanne sattuu omalle kohdalle ja kivun ja vääjäämättömän lopun kohtaa lähipiirissään, ei enää puhu jumalan roolin ottamisesta, vaan pyytää edes jumalaa apuun.

Ei kommentteja: