Valtuustossa käsittelimme tänään Vantaan hyvinvointikatsausta, jossa oli nyt käsitelty lasten ja nuorten tilannetta, palveluita ja työllisyystilannetta hyvin laajasti. Yritin etsiä tähän linkkiä suoraan tuotokseen, mutta ei vielä löytynyt kaupungin sivuilta - toivottavasti jonkun päivän sisällä on muidenkin kuin luottamushenkilöiden luettavissa. Katsaus on erittäin hyvä tietopaketti tämänhetkisestä tilanteesta. Itse nostin puheessani esiin nuorten työttömyyden ja työkyvyttömyyden sekä asuntopolitiikan. Mieli olisi tehnyt puhua myös tilastollisesta faktasta, että naisten ja miesten palkkaerot Vantaallakin alkavat syntyä jo 20-vuotiaina, samalla kun sen ikäisistä naisista useampi asuu itsenäisesti. Keskityin kuitenkin jo mainitsemiini asioihin, kun ei voi kaikkea yhdessä puhenvuorossa käsitellä. Ja puhe siis alla:
Hyvä puheenjohtaja, hyvät valtuutetut
Hyvinvointikatsauksessa on nostettu esiin nuorisotyöttömyyden huolestuttava tila ja yhtä huolestuttavat tiedot asumisen hinnan kehityksestä ja pienten asuntojen puutteesta. Kumpikaan ongelma ei tietenkään ole yksinomaan vantaalainen, mutta erityisesti nuorten työttömyyden osalta painimme valitettavasti omassa sarjassamme. Monia hyviä hankkeita, kuten Petra, on toki aloitettu, mutta tyytyväisyyteen emme voi tuudittautua. Meillä on edelleen yli tuhat alle kolmekymppistä odottamassa työuransa kunnollista alkua.
Varsinainen syy miksi juuri nuorisotyöttömyydestä pitää olla erityisen huolissaan, on luonnollisesti se, että muuhun väestöön verrattuna nuorten kohonnut syrjäytymisriski. Pidemmän työuran tehneelle lyhytaikainen työttömyysjakso voi olla vain uusi alku, mutta sama pätkä voi olla itsenäistyvälle nuorelle sysäys vakaviin terveydellisiin ja taloudellisiin ongelmiin. Kuten katsauksessakin todetaan, turha asunnon jonotus ja vieläpä yhdistettynä tuloksettomaan työnhakuun voi johtaa katkeroitumisen kierteeseen. Siihen ei meillä yksinkertaisesti ole varaa.
Katsauksessa ei kuitenkaan käsitelty työkyvyttömyydestä kärsiviä nuoria, joiden tilanne tulisikin nostaa poliittisella asialistalla ihan yhtä tärkeäksi kuin nuorisotyöttömyyden hoito. Valtakunnallisesti tarkasteltuna vuosittain 4000 nuorta aikuista jää työkyvyttömyyseläkkeelle. Kokonaisuudessaan heitä on jo noin 20 000. Heistä ei puhuta. Taustalla saattaa olla mielenterveysongelmiin liittyvää häpeää ja nuorten mielenterveyspalveluiden alasajoon liittyvää syyllisyyttä. Olisi kuitenkin aika kohdata tilanne sellaisena kuin se on. Jos inhimilliseltä kannalta aihe ei sytytä, niin viimeistään talouslukujen pitäisi havahduttaa. Työterveyslaitoksen mukaan pelkästään vuonna 2008 työkyvyttömyyseläkkeelle jääneiden 16–34-vuotiaiden työpanoksen menetyksestä aiheutuu 6,6 miljardin euron tappio. Ja kuten sanoin, luku vain kasvaa.
On siis syytä panostaa entistäkin enemmän työelämään hakeutuvien ja työelämän aloittaneiden nuorten hyvinvointiin Vantaalla. Jokaiselle on todella löydyttävä työ-, harjoittelu- tai koulutuspaikka kolmessa kuukaudessa ja kohtuuhintaista, sosiaalista asuntotuotantoa on lisättävä. Kysymys on yhden väestönosan oikeudenmukaisesta kohtelusta ja toisaalta taloudellisesti ainoasta vaihtoehdosta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti