Lautakunnan kuulumiset

Vapaa-ajan ja asukaspalvelulautakunnan kokous oli maanantaina ja tiistaina oli järjestöjen edustajat kutsuttu kaupungintalolle keskustelemaan uusista avustusjärjestelmistä. Avustuksien jakamisesta maanantainkin kokous pääosin koostui. Eniten keskustelua herättivät - kuinka ollakaan - taiteilijoiden apurahat, eli noin 53 000 euron potti. Käyttötalousarviota hyväksyttäessä asiasta ei äänestetty, mutta nyt momentin sisällä rahojen jaosta oltiin valmiita kiistelemään. Jouduin jääväämään itseni pykälän käsittelyssä, mutta ihmettelen silti joidenkin lautakunnan jäsenten ajatuksenjuoksua. Jos me olemme jo päättäneet raamin, niin miksi ei luoteta kulttuurituottajan valmistelemaan pohjaan, vaan aivan "musta tuntuu"-pohjalta kyseenalaistetaan joillekin yksittäisille hakijoille esitetyt avustukset? Päätös lopulta kuitenkin meni esityksen mukaan.

Laajaa keskustelua herätti myös terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen tarkoitetut avustukset. Koko ryhmä oli meillä nyt ensimmäistä kertaa, aiemmin avustuksen on jakanut sosiaali- ja terveyslautakunta. Ryhmä koostuu pitkälti pienistä potilasjärjestöistä, mutta koska kyseessä oli nytkin 93 hakijaa, niin monenmoista mahtuu mukaan. Sosterilla on ollut käytössää pisteytysjärjestelmä, jonka toimivuuteen itse suhtaudun hyvin skeptisesti. Ensi sijaisesti kuitenkin käytetään harkintaa ja toissijaisesti pisteiden tulisi tukea päätöksentekoa. Sanoisin, että pisteet lamauttavat lopunkin tietojen haun ja tunnuslukujen vertailun. Tänä vuonna vielä pisteet olivat käytössä, mutta toiveeni on, että avustusjärjestelmän uudistuksen yhteydessä myös näiden järjestöjen/yhdistysten avustuskriteerit yhteensovitetaan muiden toimialamme myöntämien avustusluokkien kanssa, eikä toisinpäin.

Korson ruoka-avun osalta äänestimme. On aivan totta, että esitetty 4000 euroa on todella vähän ja olisin itsekin ollut valmis tukemaan esim. tonnin korotusta. Pohjalla oli kuitenkin tieto, että viime vuonna he saivat 2500, eli jo esityksessä oli korotusta. Ja tehty muutoesitys oli 10 000 euroa tai ei mitään. Kuuden tonnin nousu Korson ruoka-avulle esitettiin otettavaksi MLL:n lastenhoitoavulta. Tähän ei taipunut millään minun mieleni, eikä juuri muidenkaan. Äänestyksessä muutosesitys siis kaatui 12-2. Varovaisesti sanoinkin kokouksen jälkeen Perussuomalaisten edustajalle, että muutosesitykset kannattaa valmistella ja myös vihjaista etukäteen muille mitä olisi toivomassa.

Ylipäätänsä tulemme tulevina vuosina olemaan lirissä terveyden ja hyvinvoinnin järjestöjen kanssa. Sosterin jakamat avustukset ovat pääosin olleet 500-1000 euroa per järjestö, muutamaa harvaa poikkeusta lukuunottamatta. Erityisesti liikunnan ja nuorison avustusten osalta olemme koko ajan olleet huomattavasti jäljessä esim. Espoon ja Helsingin tasosta, mutta siltikin aivan eri sfääreissä verrattuna sosterin karkkirahoihin. Avustusten tasoon kiinnittívät tiistainkin osallistujat huomiota.

Tiistaina siis koolla oli yli 200 yhdistystoimijaa. Eteenpäin vietäväksi (vaikka samantien) nousi työllistämisavustusten osalta vajaatyöllisten tuen jatkaminen kolmannelle vuodelle. Tämän mahdollistaa jo valtion hallinto, joten minusta meidän pitäisi toimia samoin. Hyvin tarkkarajaisten järjestöjen osalta pitäisi hahmotella ns. PKS4-avustusportaali. On resurssien hukkaa myöntää esim. Pääkaupunkiseudun kuulovammaisille 500 Vantaalta, 500 Espoosta ja 500 Helsingistä. Vastaavia yhdistyksiä on lukuisia. Kohderyhmä on pieni ja toiminta on pienimuotoista, mutta kohderyhmälleen korvaamatonta eikä kaupunkien toimesta ole tarjolla mitään vertaistoimintaa. Säästettäisiin siis yhdistysten ja valmistelijoiden aikaa, kun pks-hankkeille avustus tulisi yhdestä tuutista. Tekniikasta kai olisi pääasiassa kiinni. Nyt tehtävään uudistustyöhön tämä idea ei ehdi, sillä lautakuntamme pitäisi saada väliraportti toukokuussa ja loppuraportti syyskuussa ja uudet avustusohjeet käyttöön ensi vuoden hakuja varten. Kriteeristöstä ei vaan ole mitään kunnon keskustelua syntynyt. Liikkuminen kohti OPM:n avustus- ja arviointitoimikunnan mallia on minusta kannatettavinta. Valmistelijoille "lakanoiden" kasaaminen on työlästä, mutta päättäjille tulisi aidosti pelivälineitä, kun nähtävillä olisi kaikki olennaiset tunnusluvut muutamalta kuluneelta vuodelta.

Muutoin maanantain kokouksen tärkeimmät päätökset olivat kolmen hiekkakentän vuokraaminen 15 vuoden maanvuokrasopimuksilla kolmelle eri jalkapalloseuralle. Vuokraa ei peritä ensimmäiseen viiteen vuoteen ja seurat ovat sitoutuneet rakentamaan kentille tekonurmet. Näin saamme Rajakylänkin kentän vihdoin kuntoon. Tarve olisi ensisijaisesti ympärivuotiselle kentälle, mutta tästä on hyvä aloittaa.