Hyvää Joulua!

Jo laulavat lumi ja tuuli
Jo heläjää hohtava maa
Se ikuisen sävelen kuuli
Se tervehtii vapahtajaa

Soi huurteessa helinä huilun
Niin kaunis on tähtinen yö
Hän kulkenut on yli kuilun
Maa taivaalle kättä nyt lyö.

Suosikkijoululauluni, Jouluyön hymnin, ensimmäisen säkeen saattelemana kaikille rauhaisaa ja nautinnollista Joulua! Ja samalla hauskan Uuden vuoden toivotukset. Palaan lomilta vasta loppiaisena, eli koneen äärellä hyvin todennäköisesti vasta 7.1.2008, siis joskus ensi vuonna.

Vaarallinen hiljaisuus

Kari Rajamäki varoitteli tämän päivän Demarissa, kuinka kaikessa hiljaisuudessa porvarihallitus ajaa julkista terveydenhuoltoa alas. Moni asia saattaa olla ihan tottakin. Asumisen osalta on nimittäin ihan vastaavanlaista meneillään. Asumistuki siirrettiin tovi sitten sosiaali- ja terveysministeriön alaisuuteen, 2 valmistelevaa virkamiestä ja 1 laskentaguru. Risikon johdolla ministeriössä alettiin ajamaan tuen uudistamista ja KELA astuu tässä tietysti kuvaan mukaan. Osaaminen ei uudessa ministeriössä ymmärrettävästikään ole huipussaan ja kun tavoitteena on vain saada järjestelmä yksinkertaiseksi, sulavaksi ja tyylikkääksi, niin seuraukset voivat olla kauheita.

Itse asiassa tähän asti uudistuksen mahdollisista vaikutuksista on vaiettu, ei edes asiasta päättävä komitea ole kärryillä. Jos pahin skenaario toteutuu, niin komitea päättää asumistuen uudistuksista jo huomenna ilman kunnollista valmistelua, esim. riskianalyysit jäävät tekemättä. Tuki nähdään porvaripuolella ainoastaan toimeentulotuen jatkeena, moni tuen saaja on kuitenkin perheellinen palkansaaja, jonka kohdalla nimenomaan helpotetaan asumiskuluja. Kelan sivuilla sanotaan "Jotta pienituloisilla olisi mahdollisuus asua kohtuullisen hyvätasoisissa asunnoissa, he voivat hakea osaan asumismenoista valtion rahoittamaa asumistukea Kelasta". Siis tasoitetaan markkinoita. Nyt esitettyjen mallien mukaan tuki esimerkiksi leikkaantuisi perhekoon kasvaessa laskennallisen keskiarvon yli ja puheissa on ollut tuen määrittäminen alueellisen keskitason mukaan.

Huomioita ei ole kiinnitetty tulorajojen jälkeenjääneisyyteen. Kahden aikuisen taloudessa yläraja on 1725 euroa/kk bruttona. Ja samaan aikaan Tarasti porukoineen pohtii, olisiko 12-15 euron neliövuokra se kohtuullinen taso, johon pitäisi pyrkiä. Kohtuullinen vuokra näin ollen olisi vaikkapa 75 neliöltä 900-1125 euroa/kk tai 40 neliöltä 480-600 euroa/kk. Jos siis per nuppi tulot ovat ennen veroja n. 850 euroa, niin eipä paljon lapsia tai muutakaan tehdä, ennenkuin tulot nousevat. Mikäli on sellaisella alalla, että näköpiirissä on toiveita vakituisesta, kokoaikaisesta työstä...

Toinen tuen valmistellijoista muisteli ministeri Rusasen aikaa, jolloin asumistukeen tehtiin 700 miljoonan leikkaus. Nyt meneillään on kuulemma sama meininki ja henki. Vaan vaarallisen hiljaista on ollut. Oikeastaan (puolueen asunto- ja maankäyttöpoliittista työryhmää lukuunottamatta) en ole missään kuullut puhuttavan yleisen asumistuen valmistelun aikataulusta tai suunnitelmista. Tavoitteet ovat kuitenkin monelta osin erisuuntaiset, kuin tuen saajien kannalta olisi suotavaa.

Eevin ekat

Tänään oli Eevin ekat tarhan (poliittisesti korrektisti päiväkodin) joulujuhlat, jotka pidettiin Rajakylän koululla. Pienet, eli Muumilaaksolaiset, esittivät isien kanssa "Joulu on taas". Tarkoitti siis käytännössä kymmentä syliin jähmettynyttä lasta ja kymmentä korvaan laulavaa isää. Eevillä tosin oli täti mukana, kun Assu on reissussa. Sain joka tapauksessa räpsiä liikkiksiä kuvia ihan rauhassa.

Sanoja treenattiin kotonakin kovasti ja päästiin jo vaiheeseen, jossa Eevi sanoi muutaman sadasosan viiveellä "puuvoa" säkeistön lopuksi. H-hetkellä ramppikuume oli kuitenkin liikaa. Mutta muuten oli mukavaa, kuten kuvasta näkee ja isompien esityksille oli kiva taputtaa. Kivat juhlat ja aika paljon olivat "tädit" nähneet vaivaa, kiitos siitä. Olisi vielä lämmin glögi maistunut...

Ja huonoa äitiä tietysti harmittaa, että samaan aikaan olisi ollut vuoden viimeinen lautakunnan kokous oopperassa ja Pähkinänsärkijä meni sivu suun...Plus kyseessä oli Espooseen siirtyvän Aulis Pitkälän viimeinen kokous - menetetään hyvä, kokenut ja luotettava virkamies.

Joulua kohti

Hyvä ruoka on usein ay-toiminnan tärkein motivaattori. Ei ole yhdentekevää, mitä tarjotaan, kenelle, millä tavalla, milloin ja missä seurassa. Parhaimmat keskustelut käydään vatsa täynnä, raukeasti siemaillen. Suurimmat päätöksetkin syntyvät usein onnistuneen lounaan tai illallisen päätteeksi. Pöydän ääressä istuminen on tärkeää, oli kyseessä sitten perhe, työkaverit tai kuten tässä tapauksessa, nuoret aktiivimme.

Puhumattakaan kultaisesta säännöstä: nuorisovaliokuntaa pitää pitää hyvänä. Sen periaatteen mukaan olen toiminut monta vuotta. Mennyt viikonloppu oli viimeinen PAMin nuorisovaliokunnan koulutus ja kokousviikonloppu minun osaltani - tai ainakin tässä roolissa. Niinpä päätin panostaa hieman enemmän, eli tehdä enemmän itse. Oheiset kuvat ovat Tex Mex- henkisistä pikkujouluistamme. Kattaminen ja koristeleminen oli huippukivaa! Saunoistamme kuoriutui pienimuotoiset hemmottelukeskukset ja ravintolalaiva Wäiskiltä hoitui eväät.

Vähän haikea fiilis. Ja toisaalta into eteenpäin on jo kova.

Sunnuntai-iltana olikin hyvä nollata pää Hämeenkylän kirkossa Qoro Quandon, eli Emman kuoron joulukonsertissa. Ensimmäinen adventti ja ihan oikeasti tuntui jo, että joulurauha lähestyy. Johtunee osin tietysti töidenkin hiljentymisestä, mutta kyllä kauniilla joulumusiikillakin oli merkityksensä. Ensimmäiset kuulemani joululaulut eivät olleet tänä vuonna kauppojen tingeli-tangelia, vaan korkeatasoista, hyvin sovitettua kuoromusiikkia. Olen aika etuoikeutettu saadessani nauttia musikaalisesta siskosta :)