29.12.10

Kuusijärvi kondikseen (ulkoistamisen rottakoe)

Tänään oli Kuusijärvellä käyttäjäilta. Kahvio oli eteistä myöden täynnä kuuntelemassa liikuntatoimenjohtaja Veli-Matti Kallislahtea ja tilakeskuksen toimialajohtaja Mika Savolaista, mutta ennenkaikkea antamassa palautetta yrittäjänä toimivalle Aluenuoret ry:lle ja sen toiminnanjohtaja Veikko Bakkerille. Alkuvuodesta virkamiespäätöksellä, ilman sen kummempia konsultointeja, valittiin Kuusijärven ulkoilualueen uudeksi yrittäjäksi ja kaupungin vuokralaiseksi Aluenuoret. En ole oikein vieläkään päässyt yli siitä tosiasiasta, että aivan uskomattomia luontomatkailumahdollisuuksia, ympärivuotista virkistys- ja ulkoilutoimintaa, saunomista ja kokoontumistiloja tarjoavalle alueelle ei valittu matkailu- tai edes palvelualan yrittäjää, vaan aivan muunlaiseen vapaaehtoistoimintaan suuntautunut yhdistys. No, valinta on kaikessa viisaudessaan tehty ja viime kesän sekä tämän talven on yrittäjä taistellut vakikäyttäjien kanssa. Hommat ei vaan pelitä.


Teen tässä vielä selväksi, etten tunne Bakkeria henkilökohtaisesti, eli minulla ei ole häntä vastaan mitään, vaan puhun nimenomaan kaupungin yhden kruununjalokiven kehittämisestä. En nimittäin osaa äkkiä sanoa helpompaa lähtökohtaa kannattavalle, kehittyvälle ja turvatulle liiketoiminnalle. Alueella on käyntejä lähes puoli miljoonaa vuodessa! Kesällä porukkaa ei mahdu niin paljon, kun tulijoita olisi ja talvisin avantouinti on vetänyt satoja uimareita. Talvi kuitenkin on ollut off-season, eli odotukset uuden toimijan osalta kohdentuivat nimenomaan talvitoimintojen kehittämiseen. Huonommaksi on nyt mennyt ja henki puolin ja toisin alkaa olla erittäin tulehtunut. Avantouintia pyörittävien Jääkarhujen apu ja ideat eivät ole kelvanneet, vaan päinvastoin, seuran johto on saanut aivan asiattomia ja törkeää kielenkäyttöä sisältäviä viestejä. Ei mene kaaliini lainkaan, miten palveluyrittäjällä on varaa ala-arvoiseen asiakaspalveluun. Paitsi, jos ei ole palveluyrittäjä. Siinä tapauksessa taas minun on vaikea kuvitella, miten tilanne saataisiin neuvottelemalla korjaantumaan. Ihminen joko ymmärtää liiketoiminnan perusperiaatteet ja näkee ympäristössään ja ihmisissä mahdollisuuksia, tai sitten ei.

Käyttäjäillan anti lopulta oli, että perustetaan toimikunta, jossa on edustettuna kaupungin virkamiehiä, käyttäjäseurojen puheenjohtajat ja yrittäjä itse. Aivan käsittämätöntä! Kaupungin vuokrasopimuksessa on sovittu, että yrittäjä vastaa pienistä kunnostus- ja korjaustöistä, hoitaa kahvilatoiminnan, hoitaa saunojen lämmityksen ja mahdollistaa avantouinnin. Lisäksi on velvoitettu yrittäjää investoimaan alueen kehittämiseen tietty summa vuodessa. Ja tämän vastapainoksi yrittäjä saa mainitsemani parin sadan tuhannen asiakaspohjan. Kuinka ei homma toimi ilman, että istutaan työryhmässä pohtimassa miten voitaisiin hommaa kehittää kaikkia tyydyttäväksi? Varsinkin, kun avantouimareiden osalta kyse on aika perusjutuista: saunojen pitäisi olla auki silloin kun on luvattu, avaimia pitäisi saada talven aikana (lokakuun alussa tilauksen tehneitä on edelleen jonossa), pukuhuoneessa pitäisi olla valot, viikonloppuisin pitäisi avata aiemmin kuin klo 12, yksityistilaisuuteen kodalle pitäisi saada tuoda omat eväät jne. Alueen turvallisuussuunnitelmasta ei ole tietoa, pitkäaikaisten työntekijöiden irtisanomisista ei sanottu mitään, eikä vastausta saatu siihen, miksi seurat eivät saa järjestää ulkoilu- ja liikuntatoimintaa alueella. Säännölliset kemppijumpat yms. ovat kaikki loppuneet.

Palaan kevääseen vielä sen verran, että vapaa-ajan ja asukaspalveluiden lautakunnassa (eli meillä) nimenomaan pohdittiin sitä, että ennen uuden yrittäjän hakua järjestettäisiin asukkaille ideakilpailu, kerättäisiin toiveita ja koottaisiin yhteen laajalti vantaalaisia seuroja, yhdistyksiä ja järjestöjä järjestämään erilaista toimintaa eri ikäsille yhdessä tulevan yrittäjän kanssa. Ajattelimme, että saataisiin nimenomaan hyödynnettyä käyttäjäseurojen into alueen kehittämiseen. Ja itselläni on ollut koko ajan ajatus, että oikeanlainen toimija näkisi yhteyden tulevaan Sipoonkorven kansallispuistoon, jolloin alueen matkailuarvot vain nousisivat. Ties vaikka olisi intoa camping-alueen perustamiseen.

Toki arvostan virkamiestemme tahtoa luoda uusi yhteys vakiokävijöiden ja Aluenuorten välille, mutta olihan asetelma ihan kummallinen illan tilaisuudessa. Kaupungin vastuulle otettiin kaikki yrittäjän mokat, eikä Bakker edes vastannut juuri mihinkään kysymykseen itse. Huippu oli kun liikuntatoimenjohtaja silitteli Bakkerin törkeää sähköpostia sanoen: "Tässä on tullut ylilyöntejä, on sanottu mitä ajatellaan, eikä ajateltu mitä sanotaan" jne. Häh?! Ensiksikin hän on ollut sairaslomalla koko syksyn, eli ei taatusti ole sanonut mitään asiatonta käyttäjille ja toisekseen kaupungin valitsema yrittäjähän tässä ei täytä sopimusehtoja. Otetaan vaan kaikki liikuntatoimen ja tilakeskuksen piikkiin. Eikö viranhaltijoidenkin pitäisi olla veronmaksajan asialla, tai edes kahden asiaa käsitelleen lautakunnan kanssa samalla asialla, ja vaatia yrittäjää joko muuttamaan toimintatapaansa tai sitten irtisanoa sopimus? Luottamushenkilöpuolella irtisanominen on ollut ykkösvaihtoehto. Nyt sen sijaan erityisesti tilakeskuksen johto vain hoki, ettei pidä tuijottaa peräpeiliin, vaan perustaa toimikunta ja tuoda palautelaatikko Kuusijärvelle. Ei tämä nyt ihan hyvältä kuulosta. Luulenpa, että Kuusijärven asioihin niin turvallisuuden, toiminnallisuuden kuin asiakaspalvelun asiallisuuden osalta palataan lautakunnassa ja valtuustossakin vielä moneen kertaan.

Ja tavallaan tämä on myös hyvä "rottakoe" siitä, mitä käy, kun palvelu ulkoistetaan. Nyt on jo toinen toimimaton paketti leviämässä syliin. Kuntalaiset odottavat saavansa omalta kaupungiltaan hyvää, edullista palvelua ja he odottavat voivansa vaikuttaa tehtäviin ratkaisuihin. Mutta todellisuudessa yrittäjällä on hyvin vapaat kädet hoitaa toimintaa juuri kuten itse lystää. Epätaloudellisestihan tässä tapauksessa yrittäjä toimii, eikä ymmärrä mahdollisuuksiaan maksimikatteen tekoon, mutta hänellä on siihenkin oikeus. Kyseessä on kuitenkin "vain" vapaa-ajan toiminta, joten tässä tapauksessa kaupunki voi tehdä intervention ja puuhastella toimikunnan kera pohtimassa ongelmia, mutta mitäs kun kyseessä on monikansallinen terveydenhuollon yritys? Kenen kanssa virkamiehet perustavattyöryhmän ja tarkastavat sopimusehtoja? Jenkkijuristien? Ja kenelle asiakkaat, eli kuntalaiset antavat palautteensa? Ylityöllistetylle henkilökunnalle, toimialajohtajalle, lautakunnan puheenjohtajalle vai kenties ko. yrityksen johdolle? Yrittäjyyteen liittyy kuitenkin perustavanlaatuisena osana ajatus vapaudesta toteuttaa toimintaa itse parhaaksi katsomallaan tavalla, eikä sitä voida loputtomiin sopimuksilla suitsia. Osa yrittäjistä on hyviä ja osa huonoja ja huonot tippuvat markkinoilta enemmin tai myöhemmin, mutta siinä välissä on moni saanut kärsiä ja suivaantua.

Ostopalveluissa hyvän yrittäjän löytäminen on siis elintärkeää ja juuri sen vuoksi tulisi tarkkaan harkita kannattaako ihan kaikkea ulkoistaa. Pieleen menneet saunan lämmitykset ovat kuitenkin peanuts verrattuna pieleen menneeseen ensiapuun.

12.12.10

Palvelua henkensä kaupalla

Taas on tänään Helsingissä ryöstetty Siwa. Tekijä jäi kiinni, eikä henkilökunta saanut fyysisiä vammoja. Lähiviikkoina osalla kollegoista ei ole ollut yhtä hyvä tuuri. Alastarossa sama Siwa ryöstettiin kahteen kertaan kahden viikon sisään ja toisella kerralla törkeän tunnusmerkit täyttäen. Meidän lähikauppamme kohtalo on ollut sama pariin otteeseen, sen jälkeen kun kauppojen aukiolot vapautettiin. Ihan yksiselitteisesti ei voi kuitenkaan syyttää pelkkää myöhäistä kellonaikaa, sillä on jo silmiinpistävää, että ryöstön kohteeksi joutuvat aina Lähikauppa oy:n liikkeet. Eikö Alepa-varkauksista uutisoida vai olisiko turvajärjestelyissä olennaisia eroja?

Liikeaikalain muutosten myötä sovittiin työmarkkinaosapuolten erillisellä väkivallanuhan torjunta pöytäkirjalla, miten henkilökunnan turvallisuus tulee taata. Ihan ei ole homma hoitunut työnantajan puolelta nappiin. Aukioloja on laajennettu sen kummemmin sijaintia tai asiakaskuntaa analysoimatta ja ainoa myönnytys on ollut pitää vähintään kaksi myyjää ilta-/yövuorossa. Eräs turvallispäällikkö tosin totesi, että vartijatkin saa paikalle jopa 8 minuutissa. Kahdeksassa minuutissa! Kuka ryöstää kauppaa niin kauan? Ja pitääkö tuo ihan lehdessä kertoa, että aikaa on, vaikka kainalosauvojen kera sitoa myyjä, viedä onnettomat hilut kassasta ja tilata taksi.

Syitä ryöstöille on kolme. 1) Sakkorangaistusten muuntomahdollisuuden poistaminen, 2) Aukiolojen laajentuminen, 3) Lisääntynyt uutisointi, eli seurannan mukaan jokainen lehtijuttu poikii ryöstön lähipäivinä. Kohdan kolme ratkaisu ei voi olla, että jätetään uutisoimatta. Se ainoastaan kertoo siitä, että uutisoinnin mukana saa aina informaatiota, että myyjä on ollut yksin tai molemmat kaksi ovat olleet hyvin nuoria naisia ja kiinnijäämisen riski on pieni. Todellisuudessa iso osa tekijöistä jää kiinni, mutta henkilökunnan henkiset vammat ovat jo syntyneet. Kuinka moni haluaisi työskennellä peläten koko ajan tai jatkaa työtänsä samassa paikassa, jossa on joutunut veistä heiluttelevan narkkarin kanssa kasvotusten?

Ratkaisuksi on vaikea keksiä juuri muuta kuin vartijoiden lisäämistä jopa myymäläkohtaisiksi ja rangaistuskäytäntöjen tiukentamista. Hälytysnapit ja kameravalvonta eivät selvästikään toimi ennalta estävinä toimina. Lisääntyvät kulut toki pienentävät kaupan katetta ja siirtyvät osittain hintoihin. Kuluttajathan halusivat palvelua enemmän, eikä kukaan kai oleta, että sitä palvelua tarjotaan ilmaiseksi, henkikulta vaarantaen. PAMilla ja Kaupan liitolla on jo työryhmä asiaa ajamassa, mutta keskusjärjestötasolta tulee tottakai "vain" suosituksia ja vaateita, mutta käytännön päätökset tehdään yrityksittäin. Nyt on paikallisella sopimisella myös työnantajien puolella näytön paikka; halutaanko retoriikalla saavuttaa vain saneluaseman palkkojen osalta vai onko edellytyksiä oikeisiin tuloksiin  työelämän laadun parantamiseksi? Oman tukensa voisi antaa myös tuleva hallitus puuttumalla tiukemmin työsuojeluun ja mainitsemiini rangaistuksiin. Paras apu olisi tietysti toimia siten, että päihde-, talous- ja terveysongelmat kansalaisten keskuudessa vähenisivät, jotta yhä harvempi päätyisi kokeilemaan nurkkakauppansa aseellista ryöstöä.