Hajanaisia ajatuksia politiikasta ja puolueista (erityisesti SDP:sta), satunnaisia kuvauksia sekalaisista kulttuuririennoista ja joskus silkkaa ajanvietekirjoittelua lapsiperheen riemullisesta arjesta.
31.1.08
Jäsenäänestys
Puoluekokouksen koon kasvattaminen olisi huomattavasti tehokkaampi ja reilumpi tapa saada uutta verta päätöksentekoon. Nykyisellä mallilla valitettavan harva uusi pääsee päättämään kesäkuussa Hämeenlinnaan. Sopuvaaleista on puhuttu paljon, mutta siinäkin on todettava, että ainoa paikka, jossa olen kuullut paikkojen sopimisesta on osa Keski-Suomesta. Miksei vaikkapa nuorisoliitto nosta selkeästi esiin piirejä/paikkakuntia, joissa ei anneta reiluja mahdollisuuksia asettua ehdolle? Vai onko niin, ettei näillä paikkakunnilla nuoret juurikaan viihdy osastojen kokouksissa itseään tyrkyttämässä...Vanhoja rakenteita olisi helpompi ravistella ja tuoda toiminta päivän valoon, jos olisi olemassa jotain dokumenttia tapauksista, joissa osaston jäsen- tai johtokunnan kokouksessa on esitetty nuoria/uusia ihmisiä ehdokkaiksi, eikä heitä ole asetettu. Uudellamaalla näin ei ole ollut, ei ainakaan idässä tai Vantaalla, mistä omat kokemukseni vahvimmin ovat.
Alan nimittäin kallistumaan hiljalleen siihen suuntaan, että iso osa puheesta nuorten syrjimisestä puolueen paikallistasolla on urbaanilegendaa. Loppujen lopuksi nuoria on aktiivisesti osastojen, kunnallisjärjestöjen ja piirien toiminnassa niin vähän, ettei jämähtäneinkään "ukko" uskalla asettua poikkiteloin. Aliarvioimista, tytöttelyä ja näennäisen vallan antamista kyllä esiintyy, mutta se on vielä kaukana varsinaisesta demokratian toteutumisen estämisestä.
Asia on kuitenkin monisyinen ja näyttäytyy hyvin eri tavalla katsojan kotipaikasta, työstä, poliittisesta historiasta ja tuttavapiiristä riippuen. Jatkan siis mielenkiinnolla keskustelun seuraamista ja odottelen niitä ehdokkaita! Missä viipyvät innokkaat puoluesihteeri ja puheenjohtajakandidaatit? Lähteekö Ari Korhonen ehdolle vai ei? Voisiko joku (edes puoli-)Turkulainen antaa sisäpiiri-infoa...
29.1.08
Bonus-ihmiset äänestämään
Ja näitähän ehtii vielä mainostamaan, kun äänestys alkaa netissä vasta 22.2. ja postitse vähän myöhemmin.
26.1.08
Kiitos Kalle!
Oikeastaan ensimmäistä kertaa juttelimme kunnolla Kukonnotkossa 1999, kun Kalle yllättäen kysyi mielipidettäni hänen puheenjohtajaehdokkuuteensa. Olin yllättynyt ja imarreltu, että mielipiteeni kiinnosti. Samalla tavalla matka jatkui. Arvostimme toistemme mielipiteitä, vaikka kaikessa emme olisi samoin toimineetkaan. Moni Kallen lausuma pitää poliittista itsetuntoani edelleen tiukoissa paikoissa yllä. Kun kaikki tuntuu turhalta, eikä kukaan tunnu arvostavan, palaa mieleeni vuosia sitten Kallen kommentoimia asioita. 2003 vaaleissa Kalle toimi vaalipäällikkönäni ja aikaa vietettiin tiiviisti töissä SAK:ssa ja työn ulkopuolella. Kallen tuntevat tietävät, ettei hän ollut mikään käytännön järjestelyiden guru, mutta muuten hän sparrasi minua loistavasti. Ja toista samankaltaista "natsiluukuttajaa" ei varmasti löydy! Järjettömällä nopeudella rapusta toiseen ja tottakai ilman lounastaukoja.
On suuri suru, että Kalle jäi yksin. Hänen kanssaan pystyi aidosti keskustelemaan mistä vain, ei oikeastaan ollut asiaa, jota Kalle ei olisi jollain tasolla seurannut. Tai kokeillut. Ja monia mieleenpainuvia juttuja saimme kunnian kokea yhdessä. Melontaa tulvan jälkeisellä mutaisella joella Unkarissa, jättikahvikuppiin kiipeilyä Retretissä, monta teatteri-iltaa ja vielä useammat naurut Kallen nettitreffeille. Olisipa joku ollut pysyvästi Kallen vieressä kokemassa, kokeilemassa, kuuntelemassa ja tukemassa, saattaisi olla tämä kirjoitus siinä tapauksessa turha.
Kiitos Kalle antamastasi ajasta, tuestasi ja vilpittömyydestäsi. Lepää rauhassa.
15.1.08
palan pienempi naapuri
Pientä haikeutta tunnen toki minäkin. Osa paikoista on niin vahvasti Sipoolaisia, että tuntuu lopullisten hyvästien hetkeltä. Muutoin olen ollut alusta asti monista syistä rajansiirron kannalla. En olisi luottanut pätkääkään rkp:läisten lupauksiin kunnan eteläosien kehittämisestä, oli paine mikä hyvänsä. Nyt meni osa kuntaa, eikä heille vieläkään ole mennyt perille, että maa kehittyy Helsingin ympärillä ja Helsingin suuntaan. Vielä löytyy ruotsinkielisiä kavereita Sipoosta itään ja unelma ikuisesta Itä-Uudenmaan liitosta omana autonomisena alueenaan elää vahvana.
Toivon kuitenkin, että Helsinkikin pitää sanansa ja suunnittelee todellakin pikaisesti alueelle raideliikennettä ja monipuolista asutusta palveluineen. Ja toisaalta on reilu korvausten kanssa. Sipoon neljä uusinta suomenkielistä päiväkotia ja uusi, viimeisen päälle upea koulukeskus jäävät luovutettavalle alueelle. Voi toki todeta, etteivät nallekarkit mene aina tasan, mutta yhteistyön on jatkuttava vuosia eteenpäin, joten kaikkia siltoja ei kannata kummaltakaan puolelta polttaa. Vaikka C.Liljeström on tainnut niin jo omalta osaltaan tehdä, ehkä joku vaaleissakin sen vielä muistaa...
11.1.08
Jänskä lauantai tulossa
Itse lähden seuraamaan Hakunilaan SM-hiihtoja. Onhan siellä kotimaiset starat paikalla, mutta ennenkaikkea kuumaa mehua ja makkaraa :) Illalla seuraa kaupungin vastaanotto Heurekassa. Eevi menee mummille jatkamaan köhimistä. Joku YHT (eilisestä Housesta opittu) Eevillä taas on, toivottavasti on ohi ennen maanantaita.
8.1.08
Hallituksen todellinen tahto?
Parhaan tähän mennessä kuulemani puheenvuoron esitti aamulla Joensuun yliopiston puutalouden professori Kärkkäinen, joka sanoi, että hallituksella olisi kaikki mahdollisuudet poistaa tuotannon jatkumiselle esitetty este - puun riittävyys. Valtio on suurin metsänomistaja juuri niillä alueilla, joilta Kemijärven tehdas sellunsa saa. Kymmenes inventointi on saatu päätökseen ja meillä on kuulemma 16 miljoonaa hehtaaria "ylimääräistä" puuta. Mikään ongelma ei siis olisi kasvattaa hakkuita 1,5 milj. vuodessa talousmetsistä, eli mitään suojellullisia ongelmia ei syntyisi. Tämän hän painotti pariinkin kertaan. Puupula on siis aktuelli tuotanto-ongelma, joka voitaisiin poistaa valtion toimesta. Näin ollen molemmilla osapuolilla olisi mahdollisuudet kunniallisesti ilmoittaa uusista käänteistä ja sellun keitto voisi jatkua Stora Enson toimesta. Muun käytön, esitettyjen pellettien tai biopolttoaineiden tuotannon professori tyrmäsi täysin kuljetus- ja infrasyiden takia. Toinen omistajakaan ei hänen mukaansa olisi kestävä ratkaisu, sillä Stora Enso on ainoa Suomessa, jolla on käytössään myös paperikoneet. Markkinatuottajaksi jättäytyminen ei kantaisi Kärkkäisen mukaan muutamaa vuotta pidemmälle.
No perään haastateltiin sitten Jyrki "edelleen kampanjoimassa" Kataista, jonka mukaan puupula on todellisuutta eikä hakkuita voida lisätä suojeluohjelmien kärsimättä. Hallituksessa kuulemma vallitsee syvä yksimielisyys työpaikkojen säilyttämisestä, joten kaikki tarmo on suunnattu uusien työpaikkojen kaavailemiseen ja tukemiseen. En mä nyt ymmärrä ollenkaan miksei kaikkea tarmoa voida suunnata nimenomaan Stora Enson toiminnan jatkumisen turvaamiseen? Taustalla on kuitenkin koko ajan tieto, että Kemijärven tehtaan toiminta on kannattavaa. Seuraava uhkahan on puun hinta, mutta sekin toki laskisi jonkin verran hakkuiden lisääntyessä. Haluaako tai osaako porvarihallitus tätä asiaa oikeasti hoitaa? Ainahan asioissa on monia puolia, mutta tuntuu todella ihmeelliseltä, että ministerit ja metsätalouden asiantuntijat puhuvat aivan ristiin. Katainen toki sanoi: "Käytettävissämme olevien tietojen mukaan..." Jolleivat he tiedä, että inventointi on saatu päätökseen ja puupulaa ei ole, niin kannattaisi käskyttää joku avustajista kuuntelemaan aamu-uutisia. Tai sitten puhua totta todellisista neuvotteluhaluista.
5.1.08
Kemijärven kuulumisia
Alkaa olla pitkä jouluvapaa takana. Maanantaina alkavat työt järjestösihteerinä...Tai käytännössä jännittäminen kuinka kauan uuden nuorisosihteerin valinnassa menee, milloin pääsen ihan oikeasti uusiin töihin käsiksi.
Vesipeto. Loman loppupuoli kului vanhaan malliin Lapissa, Kemijärvellä ja Pyhällä. Leppoisaa ulkoilua Eevin tahtiin, mutta mahtui viikkoon hassuja sattumuksia ja mielenilmaisuakin. Kemijärven uimahallilla pääsin viuhahtamaan, kun Eevi karkasi suihkusta suoraan kohti altaita. Ei auttanut kuin sännätä perään; ensin ilman pyyhettä ja sitten pyyhe puoliksi ympärillä. Kahviossa joku mies kysäisikin, että "sinäkös sen pienen perässä juoksit".
Juna. Torstaina oli lähtö kohti Rovaniemeä ja yöjunalla Turkuun. Samoin kävi viime vuonnakin. Vaikka mielestämme ihan kohtuullisen aikaisin yritettiin varata lippuja, niin kaikki lähipäivienkin autopaikat Helsinkiin oli loppuunmyyty. Siis juna ei kulje Kemijärveltä asti ja Rovaniemeltä on aina lomien aikaan täyttä. Eikä nyt ollut hinnaston mukaan edes sesonkiaika. Milloin liikennöinti on VR:n mielestä kannattavaa? Junajuhlat onneksi koittavat 1.3., kun yöjuna Kemppaan palaa liikenteeseen.
Stora Enso. Pohjoisen kapinaliikkeellä on nyt muuta puuhaa. Ja tärkeää työtä suurella sydämellä tekevätkin. Ehdittiin tunniksi mukaan nimittäin valtaamaan Stora Enson sellutehdasta ja seuraamaan mielenilmausta. Toimittajia oli paikalla enemmän kuin järjestäjät varmasti uskalsivat toivoakaan. Valitettavasti uutisiin ei nostettu pätkiä puheesta, jonka tehtaan nuori työntekijä Petri Alanen piti. Hän puhui koskettavasti halusta asua Lapissa, lähellä omia juuria ja halustaan tehdä kovalla osaamisella ja kustannustehokkaasti Euroopan parasta sellua. Hän itse käytti juuri noita sanoja, kustannustehokkaasti, ammattitaidolla. Tehtaan väki on antanut paljon osaamistaan, ajatuksiaan ja aikaansa työpaikkansa kehittämiseen ja tulevaisuuden turvaamiseen. Moni muu työnantaja olisi kateellinen niinkin innovatiivisesta ja sitoutuneesta porukasta. Vaan eipä paljon paina inhimilliset arvot tässä taistelussa. Kevät näyttää mihin 200 "sellulaista" ja pari tuhatta muuta Kemijärveläistä päätyy.
Eevistä otettiin tottakai kotialbumiin kuvia, kovin harva on ollut valtaamassa ukin kanssa tehtaita alle kahden vanhana :)